Tunnisteet

lauantai 25. huhtikuuta 2020

Maailman viisain kirja




Ota Pieni kuljeskelukirja mukaan, kun lähdet ulos.

Heti Pienen kuljeskelukirjan ensimmäisellä sivulla kirjailija Reetta Niemelä puhuttelee lukijaa suoraan, lempeällä imperatiivilla.

Anna jalkojesi kulkea 
sinne minne ne haluavat.
Mitä enemmän vapautta 
annat jaloillesi,
sitä rohkeammiksi ne tulevat.

Siitä alkaa lukijan taival ovesta ulos, siihen ihmeelliseen maailmaan, joka on lapselle totta, mutta jota aikuinen ei enää huomaa. Matkalla kuljetaan hitaasti, käytetään kaikkia aisteja ja annetaan vaikutelmien sekoittua synesteettisiksi elämyksiksi.

Mukaan otetaan vain sellaisia eväitä, jotka voidaan jakaa eläinystävien kanssa. Ja ihan aluksi kulkijan on syytä opetella se kaikkein tärkein sääntö.

Naura pikkuötökän vitsille
vaikka et ymmärtäisi sitä.

Kirjoittaja tunnustelee luontoa varovasti, kunnioittavasti ja arvostavasti. Hän ymmärtää, että jokaisella kasvilla ja eläimellä on itseisarvo ja että ihminen on vain yksi eläinlaji muiden joukossa. 

Ihmisen kannattaisi myös joskus miettiä, miltä hän näyttää eläinten silmissä. Sillä eläimilläkin on tunteet, joita voi loukata. Sekä eläimet että kasvit ovat myös paljon älykkäämpiä kuin ihminen on tähän asti ymmärtänyt. 



Juttele lempeästi ja
älyllisesti variksille.
Voit vaikka siteerata 
jotain filosofia.

Runoissa maistetaan pihkaa, tervehditään pilviä ja liitytään mielikuvissa lokkiparveen. Runot myös kumartavat muurahaista, koskettavat tuulta ja bongaavat varjoja.

Pieni kuljeskelukirja on samanaikaisesti runokirja, luontokirja, retkikirja, mindfulness-opas, kuvakirja ja työkirja. Oikeastaan sitä pitäisikin lukea kynän kanssa ja kirjoittaa mitä nyt mieleen tulee: voihan sitä haluta haukata pilveä tai laskea sateenkaarella liukumäkeä, kuiskutella salaisuuksia leppäkertulle tai laskea sadepisaroita. 

Pieni kuljeskelukirja tuo mieleen Henry David Thoreaun klassikon Kävelemisen taito (Walking). Kävelemisen taito on essee luonnossa kävelemisestä ja se ilmestyi ensimmäisen kerran The American Monthlyn kesäkuun numerossa 1862.

Thoreaun esseen lukemisesta on jo aikaa, mutta sekin on vaeltajan opas, jossa ihaillaan villiä luontoa ja ylistetään sitä. Kävelemisen taitoon kuului olennaisesti ympäristön havainnoiminen. Herkkä ja lyyrinen Pieni kuljeskelukirja sijoittuu samaan jatkumoon, mutta päivitettynä versiona. 

Ihmettele miten juuri sinä
koko maailmankaikkeudessa 
voit kävellä juuri tässä.




Rakastan tapaa, jolla Reetta Niemelä suhtautuu luonnon pienimpiin ja hauraimpiin olentoihin, niihin, jotka ihminen usein tallaa tai huiskaisee pois. Jopa hyttysen äänestä syntyy runollinen ajatus. 

Mieleen tulee eläinrakas pyhimys Franciscus Assisilainen, joka kerrotaan puhelleen susille ja linnuille ja varoneen astumista muurahaisen päälle.

Sulje silmät.
Olet osa kaikkea. 

Kirjan minä personoi myös sääilmiöitä ja pyytää lukijaa miettimään, voisiko pakkasen kanssa ystävystyä, tai mistä tuulesta pitää eniten. 

Anna sateen levätä hetki kämmenelläsi.

Ja sitten ovat Emmi Jormalaisen eloisat ja kujeilevat kuvat. Ne kannattelevat tekstiä kauniisti ja ovat syvässä sopusoinnussa sanojen kanssa. Sanat ja kuvat käyvät vaivatonta vuoropuhelua, jossa kuva jatkaa luontevasti sanaa ja toisinpäin.

Kirjasta löytyy ohjeita ja niksejä luontosuhteen hoitamiseen.

Osa kasveista ja eläimistä on piirretty niin tarkasti, että niitä voi käytää apuna lajien tunnistamisessa. Kuljeskelukuvissa on unenomaista pehmeyttä ja sadun taikaa. Jos oikein tarkkaan katsoo, niin kannessa vaeltaa ihan kirjailijan näköinen hahmo. Ja luulenpa löytäväni sivuilta myös puuhun kiivenneen kuvittajan.


Värit ovat heleitä, jotkut kuvat hehkuvat jopa pastellinsävyisinä. Muutamissa kuvissa on käytössä himmeämpi paletti tai pelkkä väripohja. Yhdistelmä on toimiva ja tekee sivujen kääntämisestä yllätyksellistä. Koskaan ei tiedä, mitä seuraavalta sivulta paljastuu.

Kirjan alkuun ja loppuun on maalattu avaruus ja Linnunrata. Se taitaa vihjata, että molemmat tekijät tykkäävät kuljeskella myös öisin ja katsella tähtien syttymistä taivaalle.

Teksti ja kuvat muodostavat symbioosin, jossa on on zen. Se opettaa hellästi muodostamaan ja hoivaamaan luontosuhdetta. 

Kettu on kutsunut sinut teelle.
Keksi matkalla hyviä
puheenaiheita.

Kirjassa on monia tasoja ja runsaasti tyhjää tilaa ja hiljaisuutta. Se houkuttelee tekemään omia merkintöjä tai piirroksia. Lukija voi jatkaa kirjan tarinaa ja tehdä siitä omansa.

Nyt seuraa spoileri perheelle ja ystäville: aion antaa tämän kirjan lahjaksi ihan kaikille lahjaa tarvitseville. Eipähän ainakaan tarvitse jännittää, että mitä se nyt taas keksii.

”Perusta hyvin pieni niitty.”

Tätä tekstiä varten kirja on saatu kustantajalta. Kiitän turkulaista Sammakko Kustannusta siitä, että he ovat julkaisseet vuoden viisaimman kirjan.    

Reetta Niemelä on palkittu raisiolainen kirjailija, joka kirjoittaa kuvakirjoja, tietoteoksia ja runoja. Emmi Jormalainen on helsinkiläinen kuvittaja ja taiteen maisteri, joka piirtää myös sarjakuvia ja sanattomia kirjoja.

Pieni kuljeskelukirja. Teksti Reetta Niemelä ja kuvitus Emmi Jormalainen. Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2020.

Sammakko
Sammakko Facebookissa
Reetta Niemelä Wikipediassa
Emmi Jormalainen


Hyvää yötä, kamut!



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti